Täällä toinen puolisko....

Olen Rakkauden Rapinan toinen puolisko Sanna. Ystäväni Maijun kanssa aloittelemme tätä blogia. Mikä on kyllä itseasiassa jännää että tähän ryhdyimme, koska olemme ehkä kuitenkin molemmat hieman some vastaisia. Mutta, ehkäpä tästä tuleekin sitten ihan jotain uutta bloggailua meidän näkökannalta.

Elämääni kuuluu tyttäreni neiti S. Itseasiassa elämäni pyörii vahvasti hänen ympärillä. Olemme kaksin. Neiti S:n isä työskentelee ja asuu Sveitsissä. Olemme eronneet, mutta hyvissä väleissä. Voin heti aukaista, että tämä on vaikea kuvio, jossa välillä tuntuu, ettei tiedä mikä on oikein lapselle ja mikä ei. Ja kun kaksi täysin erilaista aikuista ihmistä koittaa saada tätä kuviota toimimaan, niin siinä sitä sitten ollaan! Mutta, pääasia, että me yritämme tyttäremme tähden.

Asumme neiti S:n kanssa nyt Turussa, mutta olemme muuttamassa Tampereelle vuoden vaihteessa. Tämä on meille todella iso muutos ja tähän liittyy paljon tunteita. Haikein mielin lähdemme Turusta, mutta odotamme innolla elämää Tampereella. 

Elämäämme kuuluu tietenkin ystäviä ja perhettä, äärettömän tärkeitä ihmisiä. Mutta elämäämme kuuluu myös kaksi meille rakasta......Neiti S:n isosisko ja isoveli. He ovat oikeasti sisko- ja velipuoli isän puolelta. Mutta meille he ovat täysiä perheenjäseniä, eli sisko ja veli. 

NEITI S

Neiti S on ihana 8 vuotias tokaluokkalainen. Hän on Prinsessa Hulk. Hän on luova ja taitava ja hänellä on mieletön huumorintaju.

Hän on myös erityisherkkä lapsi. Tämä on vahvuus, joka kuitenkin nykymaailmassa on haastavaa. Hän on aina ollut erikoisella tavalla herkkä ja nyt vuosi sitten kuulin, että tällainen termi on oikeastikin kuin; erityisherkkä lapsi. Tähän liittyy paljon hyvää ja mielettömän hienoa, mutta myös vaikeita asioita.

Hänellä on myös muita herkkyyksiä ja allergioita paljon....ruoka-aineallergioita, herkkä vatsa/suolisto, siitepöly yms allergiaa, kylmäallergiaa, talvijalkaa.....kaikki löytyy! Ja kyllä, hän on saanut rintamaitoa hyvän ajan ja siltikin olemme tässä tilanteessa. Nykyiset tissini ovat elävä todiste rintaruokinnasta. Ylpeinä ne nykyään riippuvat mukanani.

MINÄ

Itse olen 39 vuotias, kohta 40 vuotias. Mutta välillä tuntuu että olen kuin mummoutunut äiti. Tiedän, tähän pitää tulla muutos. Luultavasti joillain on myös käynyt näin. Äitiyden myötä, oma elämäni jotenkin jäi. Siihen liittyy niin monta asiaa mikä vie tuohon......et halua olla vaivaksi, halu selviytyä yksinhuoltajana, tarve tulla toimeen itsenäisesti, laitat lapsen tarpeidesi edelle, epäluottamus rakkauteen, helvetilliset sinkkumarkkinat joihin et halua osallistua,  väsymys yms. yms.

Minulla todettiin muutama vuosi sitten astma sekä reagoin herkästi erilaisiin tuoksuihin, kemikaaleihin yms. Elämäni on tämän takia todella rajoittunutta ja välillä erittäin vaikeaa.

Olen kokenut paljon ja välillä tuntuukin, että olen jo ehtinyt elää monta elämää. Nyt on vissiin menossa seitsemäs elämän jakso. Eli paljon on tapahtunut menneisyydessä. Osa ei niin hyviä asioita ja osa aivan ihania. Tässä ollaan kuitenkin kaiken tuon jälkeen.

ME YHDESSÄ

Yhdessä me olemme vahvoja ja selviämme mistä vain. Meillä on oikeasti todella hyvä suhde ja puhumme paljon. Touhuamme jonkin verran kaikenlaista vaihtelevaa, mutta rakastamme rauhallista arkea. Kotimme on meille kaikki kaikessa. Meillä on vahva tunneside kotiin ja se on oikeasti meidän turvapaikkamme. Me rakastamme täysillä ja näkyvästi.

-S-